Viime yönä kolmen aikaan kävin omakannassa katsomassa. Ei ollut hyvä idea. Mä ajattelin, et ei mulla mitään voi olla. Mä oon saanu jo niin paljon paskaa niskaan. Ei mulla nyt voi olla mitään?
Klamydia
Klamydia
Klamydia
Mulla on sukupuolitauti
Se raiskari on tartuttanut muhun seksitaudin
Nyt mä voin sanoa, että raiskari.
RAISKARI.
Luin traumajadissosiaatio.fi sivulta tekstiä, jonka on kirjoittanut joku raiskauksen uhri. Ja vaikka se oli kamalaa luettavaa, mutta ne on täysin samoja tunteita mitä mä tunnen.
Kopioin tekstin tähän;
"Siskoni sanoi, että olisin mielenvikainen, jos en reagoisi. Hän sanoo, että tämä on normaalia. Että ahdistus on kuin sairaus, vatsatauti, paha olo on oksennettava pois, jotta voi taas jatkaa elämää. Mutta kohtaukset iskevät arvaamattomasti, ruoskivat pitkin maata paikasta riippumatta.Miksi paha olo iskee vasta nyt? Miksi se syö minut ja saa tuntemaan, että mikä tahansa, mikä tahansa paitsi tämä sisälläni kovertava kuvotus olisi parempi vaihtoehto. Ihmiset sanovat minulle, että soita milloin tahansa. Mutta kun soittaminen ei auta, puhuminen ei auta. En kestä katsoa heidän avuttomuutta ja hätää, kun he näkevät, mitä minussa tapahtuu. Kukaan ei voi auttaa, sillä minä olen liian kaukana, liian tavoittamattomissa. Yksikään ihminen ei pääse niin lähelle, että voisi lohduttaa minua. Heidän olisi tultava ihoni läpi, hakemaan minut pois minusta. Jokaista päivää ei jaksa surra. Siksi minä nauran. Ilo tulee kutsumatta, purskahtaa sisälle ja huuhtoo mennessään. Ja sitten tajuntaan rävähtää syyllisyys: miksi minä nauran? Sisuksia kovertava kuvotus. Ahdistus. Paha olo tulee niin syvältä, että sen kourissa rimpuillessani tahdon jopa tappaa itseni."
Itkin yöllä kolme tuntia putkeen. Iltalääkkeiden lisäksi piti ottaa opamox, että nukuin edes muutaman tunnin. Ja aamulla kun heräsin itku alkoi lähes saman tien. Kävin J:n kanssa terveyskeskuksessa hakemassa antibiootin. Jos joku nyt ajattelee, että "no mutta senhän voi lääkkeillä parantaa", niin voi kyllä, mutta se ei poista sitä kuvotusta, oksetusta. Ei sitä, että nyt mä tiedän, että mut on raiskattu. Että muhun on tartutettu seksitauti. Että mun kanssa on harrastettu vastentahtoa seksiä. Että mut on huumattu, jotta mua voitaisiin käyttää jonain leluna. Ja mua pelottaa, että se kaikki on kuvattu. Onko mun sisällä ollut monta eri miestä? Kaikki on niin ison kysymysmerkin alla. Mutta toisaalta, en mä kestäis kuulla, että mitä on tapahtunut. Oli se sitten mitä tahansa.
Oli tänään muutamien tuntien aikana hyvä olla. Olin mun ystävien kanssa mun luona. Ja me naurettiin. Nyt olen yksin ja se ilo on taas poissa. Ja itkettää.
Jotain hyvää tässä päivässä: Polilta vanha lääkäri soitti. Se sanoi, että ei tiedä mitä polilla on sekoiltu, mutta hän jatkaa mun lääkärinä sekä vanha hoitaja myös. Helpotus. Huomenna lääkärin tapaaminen ja helmikuun alussa hoitokokous.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti